sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Mitä eroa on siedättämisellä ja totuttamisella?

Mitä eroa on siedättämisellä, totuttamisella, vastaehdollistamisella ja pelottavalle asialle altistamisella (flooding). Se, mistä nämä erottaa liittyy sekä tekotapaan että tilanteeseen.

SIEDÄTTÄMINEN
Eli siedättämisestä on kysymys, kun eläin jo pelkää asiaa ja asteittaan siedätetään asiaan niin, että siitä tulee joko yhdentekevä tai jopa toivottu asia. Oleellisinta on, että siedättäminen aloitetaan pelkokynnyksen alapuolella eli niin, että eläin ei vielä pelkää. Tämän tunnistaminen voi olla todella vaikeaa joskus, koska hevoset saattavat jännittyessään vain kevyesti sulkeutua eli vaikuttaa rauhalliselta, mutta sisäisesti ovat pelko/stressitilassa.

Keskeisin ero aidosti rauhalliseen ja rentoon hevoseen on stressitaso eli tressihormonit veressä. Jos hevonen on pitkään stressaantunut, se on terveys- ja hyvinvointiriski aivan kuten ihmiselläkin. Stressitila voi vahvistaa reaktioita eri tilanteissa ja saada myös reagoimaan asioihin, joihin ei rennossa mielentilassa reagoisi. Stressitila voi ilmetä esim. säikkyytenä tai agressiivisuutena ylipäätään. Vastaavasti kuin se, että ihminenkin reagoi isommin asioihin väsyneenä, päänsäryssä tai stressin alla.

TOTUTTAMINEN
Totuttaminen tarkoittaa uuteen asiaan totuttamista, mikä kannattaa myös tehdä asteittain. Se on helpompaa kuin siedättäminen ja etenee yleensä ripeästi kunhan hevonen ei pääse uutta asiaa säikähtämään.

MISTÄ TIETÄÄ KUMMASTA ON KYSYMYS?
Ei aina ennalta välttämättä tiedäkään. Hevosta katsomalla, sen mielentilaa ja rentoutta arvioimalla sekä oppimisnopeutta tutkimalla saat paljon selville. 
 

Jos hevonen esim. säikähtää jotain asiaa edes yhdenkin kerran, sen jälkeen on kyse siedättämisen tarpeesta. Siedättäminen ei käytännössä onnistu mitenkään, jos et voi vaikuttaa siihen, milloin ja kuinka lähellä/kovana pelottava asia tapahtuu. Jos hevonen on jo säikähtänyt jotain ja sitä asiaa vain tapahtuu, on kyseessä pelottavalle asialle altistaminen/altistuminen. 

VASTAEHDOLLISTAMINEN
Vastaehdollistaminen tarkoittaa, ett jokin jotain miellyttävää (rapsutus, namipala tms.) liitetään johonkin sellaiseen asiaa, mikä oli joko yhdentekevä tai jännittävä. Tavoitteena on, että lopputuloksena hevonen oikein toivoo, että asia tahtuisi, että saisi itseään miellyttävän asian. Kannattaa huomata, että tässä puhutaan kuitenkin asiasta, minkä tapahtumiseen hevonen ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa eli eri asia kuin operantti ehdollistaminen. 

Vastaehdollistamista aloittaessa kannattaa kuitenkin varmistaa ettei hevonen pelkää liikaa sitä asiaa, mihin sitä vastaehdollistetaan. Namin syöttäminen pelkäävälle eläimelle voi vahvistaa pelkoa ja tunnetila voi liittyä vastaehdollistettavaan asieen entistä tiiviimmin. Kun eläin pelkää oikein kovasti, se lakkaa lopulta syömästä ja silloin pelko on jo iso.

Esimerkkinä maneesin ovi: Voit vastaehdollistaa maneesin oven liikkumiseen sillä tavalla, että avustaja on maneesin ovan luona ja olet itse hevosen kanssa ovesta niin kaukana, ettei hevonen vielä säikähdä vaan vasta katsoo ovea tarkkaavaisesti. Jos olet niin lähellä, että hevonen säikähtää, ei kannata juosta perään tarjoamaan nameja. Vastaehdollistaminen etenee niin, että kun maneesin ovi liikkuu, hevonen saa nameja. Kun ovi on paikoillaan, ei nameja. Tavoitteena on, että hevonen alkaa toivomaan, että ovi liikkuisi. Pikkuhiljaa voit mennä lähemmäksi ovea ja toistaa samaa kuviota. 



FLOODING ELI PELOTTAVALLE ASIALLE ALTISTAMINEN
Hevosia koulutetaan usein altistamalla niitä pelottavalle asialle joko niin, että asiaa vaan tehdään ja odotetaan, että reaktiot loppuvat joko väsymyksen tai lannistumisen seurauksena. Tai niin, että jos hevosen pelkoreaktio asiaan on lamaantuminen tai paikoilleen jähmettymien, saatetaan erehtyä olettamaan, että hevonen ei pelkää. Usein näkee jonkin pelottavan asian heiluttelua paikallaan seisovan hevosen ympärillä ja päätellään sen olevan hevoselle ok tai samantekevää. Siinä on hyvä harjaannuttaa silmäänsä hevosen jännittymisen ensimmäisiin merkkeihin sekä erottamaan paikalleen jähmettyminen paikallaan rentona seisovasta hevosesta. Hevonen siis voi olla siinä tilanteessa aidosti asiasta välinpitämätön tai paikoilleen jähmettynyt ja pelko/stressitilassa.

Parastahan aina on, jos pääsee totuttamaan tai siedättämään asioihin ennen kuin niitä alkaa hallitsemattomasti ilmaantua hevosen elämään. Joskus se toteutuu, joskus ei.

Jos hevonen on esim. säikähtänyt jotain ääntä (heinäautomaatti, ilotulitteet, ampuminen tms) voi siedättämistä tehdä silloin kun hevonen on muuten rentona, aloittamalla soittamaan kyseistä ääntä aivan hiljaisella (hevosella on ihmistaä huomattavasti parempi kuulo) kun hevonen esim. syö heiniään. Jos pää nousee, hiljennä ääntä. Jatka samalla volyymilla kunnes tasainen rouske vaan kuuluu eikä reaktiota. Lisää volaa ja taas jos pää nousee, hiljennä siihen pisteeseen, missä tasainen rouske taas kuuluu.. Toista kunnes olet päässyt siihen äänen voimakkuuden tasoon, mikä tarvitaan. Kannattaa tietää, että yleensä siedättäminen etenee koko ajan nopeammin kuin aloitettaessa, mikäli aloitit tarpeaksi pienestä. Siedättäminen taas ei eten, mikäli aloitit liian vaikeasta tasosta. Tässä on siedättämisen suurin vaikeus.

Ja eikun harjoittelemaan!